Phuketin Patong Beach jäi taakse reilun parin riemurikkaan viikon jälkeen. Sinne jäivät myös monet tuttavat ja ystävät: kiitos kaikille asianosaisille mahtavista ja ikimuistoisista hetkistä. Päällimmäisenä mieleen jäi joulunvietto hieman aiemmista vuosista poikkeavassa ympäristössä ja Miikun ensimmäiset kokemukset merenpohjasta Raya Diversin järjestämällä Open Water Diver-sukelluskurssilla.
Tänä jouluna emme nähneet lunta, emme joulupukkia, emmekä perinteisiä suomalaisia jouluruokia. Sen sijaan pyörimme tonttulakit päässä beachilla ja ympäri Patongia herättäen hieman huomiota paikallisissa piireissä (paikallisethan eivät juuri joulun päälle ymmärrä). Jouluruoan virkaa tänä vuonna ajoivat ravintola Ristorantessa Miikun ja Pasin nauttima KINKKU(!)-tonnikala-salami –pizza ja Aten POSSU(!)-vihannes-riisi –hässäkkä. Aattoiltana virittäydyimme joulutunnelmaan Ismon Siam hotellin kabinettitiloissa yhdessä muiden suomalaisten kanssa. Tunnelmaa nostatti joulukuusi sekä riittävä määrä jouluolutta(ja -viskiä), jonka ansiosta pienet edellä mainitut suomalaisen joulun puuttuvat tekijät painuivat illan mittaan unholaan...
Tapaninpäivän jälkeen päätimme siirtyä kohti uusia haasteita ja nostimme kytkintä määränpäänä Surat Thanin provinssi ja sen luonnonkauniit, paratiisimaiset saaret: Koh Samui, Koh Phangan ja Koh Tao. Tuttuun thaimaalaiseen tapaan siirtyminen ensimmäiseen kohteeseemme Koh Samuille ei mennyt täysin käsikirjoituksen mukaan. Tällä kertaa minibussitaival (Phuket-Surat Thani) onnistui aikataulun mukaan, mikä ei aikaisempien kokemuksiemme mukaan ole lainkaan taattua, mutta kovan merenkäynnin vuoksi yöpaattimme jäi Surat Thanin satamaan ja näin reissumänneröt olivat pakotettuja jäämään satamakaupunkiin yön yli. Onni onnettomuudessa oli, että pääsimme jälleen tutustumaan uusiin makuelämyksiin. Kyseisen illan menun pääruoka koostui iltamarkkinoilta bongaamamme viiden eri hyönteislajin ruokalajitelmasta: 2*toukka, 2*heinäsirkka ja yksi iso pörriäinen. Herkullista, eikö totta!
Aamun koitettua pääsimme vihdoin veneellemme ja jännittävä merimatka sai alkunsa. Kolmen tunnin matka Koh Samuille poikkesi hieman Ruotsinlaivoilla totutusta tasaisesta kyydistä. Tämän saivat karvaasti kokea matkustajista ne kymmenet maakravut, joille valtamerellä seilaaminen ei selvästikään sopinut päätellen edellispäivän ja lähtöaamun menuilla täyttyneistä muovipusseista. (Mainittakoon että allekirjoittaneet selvisivät puhtain paperein.) Kovin pitkältä tuntuneen veneretken viimein päätyttyä suuntasimme Lonely Planetia oppaanamme käyttäen saaren vilkkaimpana menomestana tunnetulle Chaweng Beachille. Aika täällä Samuilla on alkanut parilla pilvisemmällä päivällä ja tästä inspiroituneena päätimme ottaa pienen muuttumisleikin kasvohoidon ja parturikäynnin muodossa. Näiden tuloksena molemmat pojat nuorentuivat n. 12 vuotta, joten päätimme äitien ja mummujen iloksi ottaa rippikoulukuvat uudemman kerran.
Vielä on pari päivää uuteenvuoteen, jonka päämääränä rippikoulupojilla on naapurisaaren Koh Phanganin Full Moon Partyt. Nämä kuukausittain järjestettävät bibbalot tunnetaan tässä vuoden vaihtumisen aikaan nimellä Count Down Party. Mikäli kukaan viimevuotisissa partyissa olleista juhlijoista ei ole peruuttanut osallistumistaan, on paikalle saapumassa kadonneen auringon metsästäjien lisäksi myös 50 tuhatta muuta ihmishenkeä. Luvassa saattaa siis olla hämäriä muistikuvia ja kovaa menoa, mutta niin varmaan myös teillä Suomessa, joten hyvää uuttavuotta kaikille! Uudenvuoden lupauksena lupaamme kirjoitella blogia jatkossakin aina, kun on asiaa ja asiattomuuksia, jos asiaa ei ole.
tiistai 30. joulukuuta 2008
keskiviikko 17. joulukuuta 2008
Joulua odotellessa
Railay oli lähes maineensa veroinen: erinomainen ranta, halvat hinnat, rauhallinen meno ja kuvankauniit auringonlaskut. Varsinkin kiipeilyhenkisille paikkaa voi suositella, sillä monentasoista vuorenseinää löytyi niin kokeneille kiipeilijöille kuin aivan aloittelijoillekin. Myös reissupojat olivat ajatelleet kokeilla kyseistä extreme-urheilumuotoa, mutta kuultuamme suosikkihotellimme (http://siamphukethotel.com/) omistajan Ismon synttäreistä päätimme suunnistaa kolmen nirvanassa viettämämme päivän jälkeen Phuketin Patong Beachin bilehelvettiin.
Ismon synttäreillä tarjoilu pelasi ja koko 12-päinen juhlaväki heräsi seuraavana aamuna hymyissä suin pienellä päänsäryllä höystettynä. Kyllä sitten illalla, päänsäryn jo helpotettua, kelpasi lähteä hyvän ystävämme ja suuren thairuoka-fanin, Pasin toivomuksesta
”vaihtelun vuoksi” Mäkkäriin vetämään kunnon ranskalaiset. Patongilla on koettu myös hieman extremeä. Miiku ja Pasi kokeilivat kalastusta isoolla merellä ja viettivät ikimuistoisen ja aurinkoisen päivän. Miehet palasivat saaliinaan tulipunainen auringonpolttama iho, Miikun pyydystämät kaksi pikkukiiskeä ja Pasin saalistama kovasti vastaan laittanut 20-grammainen muovipussi.
Asuminen Patongilla tapahtuu kiitettävissä olosuhteissa. Valitettavasti jouduimme siirtymään kahden hyvin nukutun yön jälkeen tilanpuutteen vuoksi Ismon kodikkaasta ja loistavan palvelun omaavasta hotellista tien toiselle puolelle Baan Siam guest houseen. Onneksi huoneissa olevat porealtaat hieman lievittävät tuskaa. Muuten aika täällä on kulunut pikkujoulujen merkeissä ja rannalla makoillen. Atte on jopa päässyt pelaamaan beach volleytä paikallisten taitureiden kanssa. Eräs suosituimmista tavoista aloitella iltaa on biljardin peluu ja paikalliset salit ovat tulleet tutuiksi varsinkin Miikulle. Saleista ranking ykkösenä on ehdottomasti 30-pöydän Chang Club.
Tonttulakit on hommattu ja männeröt alkavat olemaan valmiina joulun viettoon, ainoastaan kuusi ja kinkku puuttuvat. Lisää raporttia Patongin tapahtumista ja joulunvietosta myöhemmin. Hyvää joulua kaikille ystäville, omaisille ja fäneille!
Ismon synttäreillä tarjoilu pelasi ja koko 12-päinen juhlaväki heräsi seuraavana aamuna hymyissä suin pienellä päänsäryllä höystettynä. Kyllä sitten illalla, päänsäryn jo helpotettua, kelpasi lähteä hyvän ystävämme ja suuren thairuoka-fanin, Pasin toivomuksesta
”vaihtelun vuoksi” Mäkkäriin vetämään kunnon ranskalaiset. Patongilla on koettu myös hieman extremeä. Miiku ja Pasi kokeilivat kalastusta isoolla merellä ja viettivät ikimuistoisen ja aurinkoisen päivän. Miehet palasivat saaliinaan tulipunainen auringonpolttama iho, Miikun pyydystämät kaksi pikkukiiskeä ja Pasin saalistama kovasti vastaan laittanut 20-grammainen muovipussi.
Asuminen Patongilla tapahtuu kiitettävissä olosuhteissa. Valitettavasti jouduimme siirtymään kahden hyvin nukutun yön jälkeen tilanpuutteen vuoksi Ismon kodikkaasta ja loistavan palvelun omaavasta hotellista tien toiselle puolelle Baan Siam guest houseen. Onneksi huoneissa olevat porealtaat hieman lievittävät tuskaa. Muuten aika täällä on kulunut pikkujoulujen merkeissä ja rannalla makoillen. Atte on jopa päässyt pelaamaan beach volleytä paikallisten taitureiden kanssa. Eräs suosituimmista tavoista aloitella iltaa on biljardin peluu ja paikalliset salit ovat tulleet tutuiksi varsinkin Miikulle. Saleista ranking ykkösenä on ehdottomasti 30-pöydän Chang Club.
Tonttulakit on hommattu ja männeröt alkavat olemaan valmiina joulun viettoon, ainoastaan kuusi ja kinkku puuttuvat. Lisää raporttia Patongin tapahtumista ja joulunvietosta myöhemmin. Hyvää joulua kaikille ystäville, omaisille ja fäneille!
sunnuntai 7. joulukuuta 2008
Ensimmäinen aurinko löydetty
Kuulimme uutisissa, että Suomessa on melko pimeää ja ankeaa, mutta emme anna sen lannistaa sillä aurinko paistaa täällä yleisesti ottaen koko päivän ja öisin discovalot valaisevat poikien mieliä J. Rantojen kunnon me kalpeanaamat olemme testanneet useaan otteeseen ja asteikolla erinomainen, hyvä, tyydyttävä, huono, rannat saavat arvosanan hyvä. Valitettavasti pari viimeistä päivää on ollut vähän pilvisempää, joten projekti bruunaus on tällä hetkellä väliaikaisesti paussilla.
Ruoka on hyvää ja edullista, Thaimaalaiseen tapaan alle 3 euroa perus kanariisi/-nuudeli -ateria juoman kera, erilaisilla sörsseleillä höystettyinä. Myöskään majoittautuminen Ao Nangilla ei ole päässyt liikaa lompakkoa kuluttamaan, sillä keskimäärin yöpyminen on maksanut noin 10 euroa/yö. Majoituksesta annamme yleisarvosanan tyydyttävä. Myös kalliimpia ja hienompia vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla, mutta nämä pojat eivät ole turhan hienohelmaisia. Keskiviikon ”opiskelijabileet” kävimme myös tsekkaamassa ja tämän kokemuksen perusteella luokittelemme paikallisen huvielämän tyydyttäväksi (Vaasan pikkulauantait: tyydyttävä +). Tämä suhteellisen rauhallinen paikka sopiikin ehkä paremmin kuherruskuukautisille kuin bilehileille.
Raakuusreissarit ovat myös aloittaneet kaiken löhöilyn keskellä kovan kuntokuurin. Aten maratonprojekti Stockholm vol. 4 on alkanut lupaavasti. Tällä Vaasan Piirikadun yhdellä kovimmista reppureissaajista on takana jo kaksi tuskaista yhteislenkkiä Kosovon (saapumiserän 11/2007) suosituimman postimestarin, Miikun kanssa (sen lisäksi 2 tasapainottavaa bileiltaa Helsingin, Macaon & Krabin rajuimmilla radoilla). Myös poikain timanttisen kovat kuntopiirit mallia Camp Ville, Kosovo ovat lähteneet pyörimään myötäpäivään ja jokavuotinen varma kesän merkki, Miikun ”6-pack” on alkanut pilkottamaan talvisen rasvakerroksen alta.
Seuraava määränpäämme on rauhallinen chillausmesta Railay beach, joka mainitaan Lonely Planet kirjasarjassa yhtenä Thaimaan kaunemmista rannoista. Railayllä ajattelimme viettää muutaman leppoisan päivän kaiken tämän kiireen keskellä. Seuraavan kerran palaamme asiaan kun on asiaa. Huom! Uusia kuvia on lisätty kuten myös vuoden romanttisin toplista: auringonlaskut top-3.
ps. Kaikille naispuolisille faneille tiedoksi, se pikkuhousujen lähetteleminen alkaa jo riittäämään! Max. yhdet pikkarit per fani (esimerkiksi Anneli lähettänyt jo neljät, kyllä pelkästään jo se niiden valtava koko korvaisi määrän).
Ruoka on hyvää ja edullista, Thaimaalaiseen tapaan alle 3 euroa perus kanariisi/-nuudeli -ateria juoman kera, erilaisilla sörsseleillä höystettyinä. Myöskään majoittautuminen Ao Nangilla ei ole päässyt liikaa lompakkoa kuluttamaan, sillä keskimäärin yöpyminen on maksanut noin 10 euroa/yö. Majoituksesta annamme yleisarvosanan tyydyttävä. Myös kalliimpia ja hienompia vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla, mutta nämä pojat eivät ole turhan hienohelmaisia. Keskiviikon ”opiskelijabileet” kävimme myös tsekkaamassa ja tämän kokemuksen perusteella luokittelemme paikallisen huvielämän tyydyttäväksi (Vaasan pikkulauantait: tyydyttävä +). Tämä suhteellisen rauhallinen paikka sopiikin ehkä paremmin kuherruskuukautisille kuin bilehileille.
Raakuusreissarit ovat myös aloittaneet kaiken löhöilyn keskellä kovan kuntokuurin. Aten maratonprojekti Stockholm vol. 4 on alkanut lupaavasti. Tällä Vaasan Piirikadun yhdellä kovimmista reppureissaajista on takana jo kaksi tuskaista yhteislenkkiä Kosovon (saapumiserän 11/2007) suosituimman postimestarin, Miikun kanssa (sen lisäksi 2 tasapainottavaa bileiltaa Helsingin, Macaon & Krabin rajuimmilla radoilla). Myös poikain timanttisen kovat kuntopiirit mallia Camp Ville, Kosovo ovat lähteneet pyörimään myötäpäivään ja jokavuotinen varma kesän merkki, Miikun ”6-pack” on alkanut pilkottamaan talvisen rasvakerroksen alta.
Seuraava määränpäämme on rauhallinen chillausmesta Railay beach, joka mainitaan Lonely Planet kirjasarjassa yhtenä Thaimaan kaunemmista rannoista. Railayllä ajattelimme viettää muutaman leppoisan päivän kaiken tämän kiireen keskellä. Seuraavan kerran palaamme asiaan kun on asiaa. Huom! Uusia kuvia on lisätty kuten myös vuoden romanttisin toplista: auringonlaskut top-3.
ps. Kaikille naispuolisille faneille tiedoksi, se pikkuhousujen lähetteleminen alkaa jo riittäämään! Max. yhdet pikkarit per fani (esimerkiksi Anneli lähettänyt jo neljät, kyllä pelkästään jo se niiden valtava koko korvaisi määrän).
sunnuntai 30. marraskuuta 2008
Macaon kirkkaat valot
Terveisiä Macaosta sinne talviseen Suomeen (eihän olla pitkävihaisia). Täälläkin on talvi ja iltaisin ei ole oikein meinannut shortseissa tarjeta, kun lämpötila tuppaa laskemaan lähes alle kahdenkymmenen asteen. Matka tänne sujui ongelmitta Berliinin ja Bangkokin lentokenttien kautta nuokkuen. Bangkokissakin saimme rauhan pidettyä yllä, mutta lähtömme jälkeen on ainakin uutisten mukaan ollut hieman levottomampaa. Tasan viikko ollaan nyt saatu täällä aikaa kulumaan ja nopeastihan se on mennyt. Alkuperäissuunnitelman mukaanhan reissupoikien piti lentää takaisin Bangkokiin jo viime torstaina, mutta se lento ei sattuneista syistä koskaan noussut ilmaan..
Kaikki suurimmat kasinot on nyt sitten koluttu ja molempien metsästäjien koko käteispelikassat tyhjätty. Joskus kortti vaan osuu ja joskus ei, tuurit ei tällä kertaa menneet tasan, but that's poker... Mutta älkäähän huolestuko, sillä krediittiähän näiltä reissumiehiltä löytyy ja matka jatkuu ;) Onneksi sentään vieraileva pokeritähtemme Raipe korjasi potit kotiin. Rankkaamme kasinot järjestykseen blogin top-3 listassa, mutta jo tähän väliin erikoisthänksit The Sandsin tanssitytöille: Kiitos tytöt, olitte erinomaisia! Ihmeteltävää on ollut kasinoiden kirkkaiden valojen lisäksi mm. Macao Towerissa (tuplanäsinneula), wanhan kaupungin kapeissa kujissa ja raunioissa sekä skoottereiden valtavassa määrässä. Ja kyllähän jo pelkästään nämä pilvenpiirtäjät ovat saaneet maalaispoikien silmät pyörimään.
Mandariikiina ei vielä(kään) meinaa taipua, mutta onneksi englannillakin pärjää paikallisten kanssa välttävästi. Kulinaristisia elämyksiäkin tälle etapille saatiin mukaan. Poijjat maisteli muun muassa friteerattuja kanan luita, paloja jonkin sortin ötökästä ja tietenkin seepiamustekalaa. Näistä kaksi ensimmäistä gourmet ateriaa saavuttivat reissumiesten kovatasoisen "yrjöttävimmät ruoat" -listan paikat 1. ja 2. Mutta äidit, iskät ja mummot, älkää huoliko! Ei teidän pikkumussukoita pidetty täällä nälässä. Poijat oppi käyttämään syömäpuikkoja ahmiessaan muita kiinalaisia herkullisia pöperöitä, kuten riisiä ja nuudeleita.
Koska räyhanturvaoperaatio Bangkokin osalta peruuntui, tukeutuu reissumiehet "plän beehen" ja lentää seuraavaksi Kuala Lumpuriin. Malesian lentokentällä todennäköisesti hyvin huonosti nukutun yön jälkeen metsästäjät siirtyvät Thaimaan Krabin aurinkoon vehreiden palmujen alle jallukolaa juomaan. Palailemisiin!
Macao kuvina webalbumissa!
Kaikki suurimmat kasinot on nyt sitten koluttu ja molempien metsästäjien koko käteispelikassat tyhjätty. Joskus kortti vaan osuu ja joskus ei, tuurit ei tällä kertaa menneet tasan, but that's poker... Mutta älkäähän huolestuko, sillä krediittiähän näiltä reissumiehiltä löytyy ja matka jatkuu ;) Onneksi sentään vieraileva pokeritähtemme Raipe korjasi potit kotiin. Rankkaamme kasinot järjestykseen blogin top-3 listassa, mutta jo tähän väliin erikoisthänksit The Sandsin tanssitytöille: Kiitos tytöt, olitte erinomaisia! Ihmeteltävää on ollut kasinoiden kirkkaiden valojen lisäksi mm. Macao Towerissa (tuplanäsinneula), wanhan kaupungin kapeissa kujissa ja raunioissa sekä skoottereiden valtavassa määrässä. Ja kyllähän jo pelkästään nämä pilvenpiirtäjät ovat saaneet maalaispoikien silmät pyörimään.
Mandariikiina ei vielä(kään) meinaa taipua, mutta onneksi englannillakin pärjää paikallisten kanssa välttävästi. Kulinaristisia elämyksiäkin tälle etapille saatiin mukaan. Poijjat maisteli muun muassa friteerattuja kanan luita, paloja jonkin sortin ötökästä ja tietenkin seepiamustekalaa. Näistä kaksi ensimmäistä gourmet ateriaa saavuttivat reissumiesten kovatasoisen "yrjöttävimmät ruoat" -listan paikat 1. ja 2. Mutta äidit, iskät ja mummot, älkää huoliko! Ei teidän pikkumussukoita pidetty täällä nälässä. Poijat oppi käyttämään syömäpuikkoja ahmiessaan muita kiinalaisia herkullisia pöperöitä, kuten riisiä ja nuudeleita.
Koska räyhanturvaoperaatio Bangkokin osalta peruuntui, tukeutuu reissumiehet "plän beehen" ja lentää seuraavaksi Kuala Lumpuriin. Malesian lentokentällä todennäköisesti hyvin huonosti nukutun yön jälkeen metsästäjät siirtyvät Thaimaan Krabin aurinkoon vehreiden palmujen alle jallukolaa juomaan. Palailemisiin!
Macao kuvina webalbumissa!
maanantai 24. marraskuuta 2008
What the F*ck!
Ei tullut ketään kentälle saattamaan. Odotettiin loppuun asti ja meinattiin myöhästyä koneesta …et kiitti vaan kaikille! ...ja missä oli fanfaarit, missä oli punainen matto ja missä olivat kaikki fanit. Metsästäjät palaavat asiaan lepyttyään.
perjantai 21. marraskuuta 2008
Ensipuraisu
Nyt on männeröt saanu rinkat pakattua ja kyhättyä tämmösen päiväkirjan (tunnetaan useissa piireissä myös nimellä blogi) tänne virtuaalimaailman syövereihin. Blogi toimii nyt ainakin väliaikaisesti tämän palvelun tarjoajan (Blogspot) sivuilla. Reissun edetessä toivottavasti saamme päivitettyä blogin ulkoasun graafisesti häikäisevään kuntoon, mikä saa lukijan kokemaan infernaalisen visuaalisen nautinnon. Kaiken tulevan visuaalisen ilotulituksen keskellä pyrimme pitämään myös verbaalisen puolen vähintään tyydyttävällä tasolla. Mikäli aikaa riittää tulemme päivittämään blogia mahdollisuuksien mukaan viikottain, jopa kuukausittain :).
Tällä hetkellä olemme reissun alkulähteillä, takuuvarman pers’hien tarjoavassa Vaasa-Seinäjokivälin ddr-junassa, mutta koska matkan tulee olla nousujohteinen ja koska isoilla mennään, niin tästä jatketaan pendoliinolla Helsinkiin, ykkösluokassa luonnollisesti. Kaljatölkit on jo kaivettu esiin, mutta äänenavaus on vielä tekemättä (suoritetaan muutaman neuvoa-antavan jälkeen). Nyt viikonloppuna olisi tarkoitus tavata muutama ISOON Kirkonkylän ”naamatuttu”, kavereiksi kun tuskin pystymme ketään kutsumaan :). Siinä ohessa lämmitellään Helsinki Grand Casinolla ja kun alkulämpö ollaan saatu alle, niin siitä jatkammekin sitten Macaon kirkasvaloisille casinoille, jotka myös maailman suurimpina ja kauneimpina tunnetaan. Siispä sunnuntaina hyvästelemme Suomen ja Hesa-Vantaan lentokentän punaistamattoa astellen, fanfaarin soidessa ja väkijoukon itkiessä kahden arvostetun kadonneen auringon metsästäjän siirtyessä vehreämmille (minkki)metsästysmaille. Mutta sitä ennen: Oikein hyvää viikonloppua toivottavasti suureksi kasvavalle lukijakunnallemme!
Tällä hetkellä olemme reissun alkulähteillä, takuuvarman pers’hien tarjoavassa Vaasa-Seinäjokivälin ddr-junassa, mutta koska matkan tulee olla nousujohteinen ja koska isoilla mennään, niin tästä jatketaan pendoliinolla Helsinkiin, ykkösluokassa luonnollisesti. Kaljatölkit on jo kaivettu esiin, mutta äänenavaus on vielä tekemättä (suoritetaan muutaman neuvoa-antavan jälkeen). Nyt viikonloppuna olisi tarkoitus tavata muutama ISOON Kirkonkylän ”naamatuttu”, kavereiksi kun tuskin pystymme ketään kutsumaan :). Siinä ohessa lämmitellään Helsinki Grand Casinolla ja kun alkulämpö ollaan saatu alle, niin siitä jatkammekin sitten Macaon kirkasvaloisille casinoille, jotka myös maailman suurimpina ja kauneimpina tunnetaan. Siispä sunnuntaina hyvästelemme Suomen ja Hesa-Vantaan lentokentän punaistamattoa astellen, fanfaarin soidessa ja väkijoukon itkiessä kahden arvostetun kadonneen auringon metsästäjän siirtyessä vehreämmille (minkki)metsästysmaille. Mutta sitä ennen: Oikein hyvää viikonloppua toivottavasti suureksi kasvavalle lukijakunnallemme!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
